Hevosenomistaja päättää, saako hevonen olla hevonen

Hevosten lajityypillisistä tarpeista puhutaan yhä enemmän.

Se, että annamme hevosten elää mahdollisimman lajityypillisesti, ja kohtelemme hevosia hevoslähtöisesti, on vähintä, mitä voimme tehdä, että oikeutamme hevosten käytön omiin tarkoituksiimme.

On aivan kiistatonta, että hevosen hyvinvoinnin perusasia on lauma.

Hevonen on laumaeläin.

Ei riitä, että hevonen näkee toisia hevosia, jotta se voi voida hyvin.

Hevonen tarvitsee toisen hevosen kosketusta.

Kuten me ihmisetkin kaipaamme toisen ihmisen kosketusta.

Erään asiantuntijan luennolta jäi ikuisesti mieleeni lause:

Yksinäinen hevonen = kuollut hevonen

Yksin tarhassa rauhallisen näköisenä seisoskeleva hevonen ei ole onnellinen hevonen, vaan yksinäinen, sisältä kuollut.

Onnekseni olen saanut seurata pienten hevoslaumojemme elämää läheltä jo kymmeniä vuosia.

Hevoset ovat laumoissa aktiivisia. Ne tekevät asioita yhdessä. Ne syövät yhdessä, käyskentelevät, leikkivät ja nukkuvat yhdessä. Öisin laumassa olevat hevoset nukkuvat usein hellyttävästi kiinni toisissaan.

Sydämeeni sattuu, kun näen yksin olevia hevosia.

Vähän sydäntäni myös nipistelee sulkea iltaisin hevosia omiin bokseihinkin, vaikka useimmat väliseinät ovat tallissamme avoimet.

Suuresti kiitollinen olen tallimme pihatoista, joissa olevat laumat saavat elää yhdessä ympäri vuorokauden.

Uskon, että vain äärimmäisen harvoin hevonen on niin ”hankala” että se ei sopeudu laumaan.

Yleensä lauman perustamisessa ongelmia tuovat vain liian pieni tila, liian vähän ruokaa tai hätäiset ihmiset.

Tiedän, että useat jopa kokeneet hevosihmiset saattavat ”tuomita” hevosiaan mahdottomina tapauksina saada laumaan tai edes kaverin kanssa tarhaan.

Monesti takana on epäonnistuneita kokeiluja. On päätetty laittaa hevonen laumaan, mutta tunnin tai päivän parin päästä kokeilu päättyy, koska ihmisen silmään näyttää siltä, että hevoset riitelevät tai ainakin mulkoilevat toisiaan, ”ei niistä tullut kavereita”.

Kokemukseni on, että hevoset ovat usein todella hitaita ystävystymään.

Joskus vasta kuukausien, tai jopa vuoden yhteiselon jälkeen näen hevosten käyttäytymisessä muutoksia. Alussa on voinut olla ”pomottamista”, ei mitään läheisyyttä, rapsuttelusta tai leikistä puhumattakaan.

Ja sitten, eräänä päivänä huomataan, että siinä ne nyt nuhjuavat ystävinä keskenään. Samat tyypit, joista ei ensimmäisten kuukausien aikana oikein näyttänyt olevan edes samojen aitojen sisäpuolelle.

Jos uuden lauman hevosista kukaan ei ole vaarassa, kokeiluja kannattaisi siis jatkaa, vaikka hevoset eivät näytä aluksi ollenkaan harmoniselta laumalta.

Talliyrittäjänä voin vaikuttaa hevosten laumaan saamiseen suosittelemalla kokeilua hevosen omistajalle ja tarjoamalla mahdollisimman hyvät olosuhteet laumakokeiluun, eli tilaa (mahd isot tarhat ja ruokaa (esim ainakin kokeilun alkuun vapaa heinä) .

Loppuen lopuksi kokeiluun lähteminen on kuitenkin hevosenomistajan päätös. Hevosen omistaja päättää, saako hevonen elää hevosen, lajitoverinsa kanssa.

Ymmärrän, että päätös kokeiluun lähtemisestä on pelottava ja sen keskeyttäminen on herkässä.

On täysin selvää, että

kokeiluissa voi sattua haavereita, kun hevoset tutustuvat toisiinsa ja neuvottelevat arvojärjestyksestä.

Tätä voi myös jatkua päiviä, jopa viikkoja.

Mutta silloin hevoset saavat olla hevosia. Juuri siitä hetkestä lähtien, kun hevonen saa olla toisen hevosen kanssa samassa tilassa, hevonen saa olla hevonen ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.

Toivon, että hevosenomistajat olisivat rohkeita sallimaan hevosilleen hevosen elämän, vaikka se on riski.

Vaan eikö elämisen arvoinen elämä aina ole?

Hyvää kaikille, ihmisille ja hevosille ❤️

Terveisin tallipäällikkö

Melina Holmberg

Sari Kuitunen opastaa Voi hyvin -leirillä johonkin uuteen ja parempaan

Hyvinvointivalmentaja Sari Kuitunen toimii tulevaisuusoppaana Ratsastuskeskus Villien Voi hyvin-leireillä kesällä 2024. – Joskus täytyy pysähtyä, jotta oivaltaa uutta. Tämän leirin jälkeen näky on kirkkaampi, mitä kukin omalta elämältään haluaa ja miten sinne pääsee, Kuitunen lupaa.
Voi hyvin -leirillä myös hevostellaan, joogataan, saunotaan, herkutellaan ja levätään.

Voi hyvin -leirien tavoitteena on lisätä osallistujien hyvinvointia ja löytää uusia näkökulmia elämään ja arkeen.
– Hetken pysähtyminen arjen keskellä on luksusta ja juuri se on tarjolla leirillä. Osallistujat saavat mahdollisuuden tarkastella omaa elämää ja sen eri osa-alueita etenkin vahvuuksien ja kuormittavuuden näkökulmasta, Sari Kuitunen sanoo.
– Tavoitteena on, että yhdessä valmentajan kanssa pysähtymisen ja prosessoinnin avulla jokainen saa yhteyden kehoon ja mieleen, tunnistaa vahvuuksiaan ja omassa elämässä olevia kuormituksia.
– Sen jälkeen voi asettaa leirin aikana prosessoitavan oman tavoitteen, jonka kautta voi löytyä jotain aivan uutta.
Oivalluksia puretaan leirillä yhdessä ryhmän kanssa. Kuitusen mukaan jaetut oivallukset voivat auttaa myös muita ja näin saa myös peilin omille ajatuksilleen.
– Lisäksi tarkastelemme stressiä ilmiönä, missä se näkyy ja millaiset vaikutukset toksisella stressillä on omaan hyvinvointiin. Teemme myös stressinpurkuharjoituksia, Kuitunen lupaa.

Kaikille hyvä
Sari Kuitunen on koulutukseltaan Ylempi amk sairaanhoitaja, työnohjaaja sekä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti.
– Olen tehnyt suurimman osan työurasta (19v) kriisityön saralla ja teen työnohjauksia ja lyhytterapiaa. Hyvinvoinnin vahvistamisen näkökulma kulkee punaisena lankana työtäni tehdessä.
Villien kanssa yhteistyö on lähtenyt käyntiin yhteisistä tavoitteista.
– Koen, että Villien arvomaailmaan on ollut helppo samaistua. Erityisesti itseäni puhuttelee syvästi se, että Villit haluaa olla ”kaikille hyvä”, ja että ihmisten sekä eläinten hyvinvointi on toiminnan jalkakivi.
– Toinen aihe, mikä lisäsi kiinnostustani työskennellä toimijana Villien kanssa yhdessä, on ajatus oppimisesta ja kehittämisestä. Itse koen, että elämässä voi aina oppia uusia asioita ja se, että Villit haluaa kehittää omaa toimintaansa uudenlaisella yhteistyö ja toimintatavoilla, houkutteli minua mukaan.
– Odotan siis innolla leiriä!
Hyvinvointi, jaksaminen, eläimet, kartano ja talliympäristö, yhdessä tekeminen, vertaistuki. Jos esimerkiksi nämä aiheet kiinnostavat, Kuitunen suosittelee lämpimästi ilmoittautumaan leirille.
– Voi hyvin -leiri sopii aikuisille ihmisille, jotka haluavat hetken tauon arjesta ja aikaa tarkastella apuvoimien kera omaa elämäänsä.

Joogaa, hevostelua ja hemmottelua
Leirin muuta ohjelmaa ovat muun muassa joogat ja tallitoiminta, sekä ratsastus, joka ei kuitenkaan ole perinteistä ratsastustuntitoimintaa.
– Lempeä jooga on olennainen osa leiriämme. Mikkeliläinen HeWenna lupaa johdattaa uudet ja konkarit ihaniin olotiloihin. Aiempaa kokemusta joogasta ei tarvitse olla, Ratsastuskeskus Villien omistaja, ratsastuksenohjaaja ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Melina Holmberg kertoo.
– Hevosten kanssa työskentelemme monella tavalla, ja siihen voi osallistua vain katselemalla tai osallistumalla – aiempaa hevoskokemusta ei tarvita.
Ratsastustunteja ryhmässä leiriin ei sisälly. Ennakkoon kerättyjen toiveiden mukaan leirillä on tarjolla ratsastuksen kokeilua, yksityistunteja tai rauhallinen maastokävelyretki. Opetus ja toiminta eriytetään toiveiden ja osaamisen mukaan.
– Leirille voi tulla myös oman hevosen kanssa leppoisasti ratsastelemaan tai tavoitteelliseen treeniin. Mutta yhtä lailla voi tulla kokonaan ilman aiempaa hevoskokemusta, tutustumaan hevosiin vaikka kauempaa, tai kokeilemaan ratsastusta turvallisesti ammattitaitoiseen ohjaukseen, Holmberg juttelee.
Leireillä majoitutaan ihanassa ja kotoisassa Landhaus Kekkolan kartanossa, järven rannalla, hevostallien läheisyydessä. Kartano hemmottelee leiriläisiä toiveiden mukaan saunalla ja italialaisen Marcon valmistamalla loistavalla ruualla aina herkullisesta ja runsaasta buffet-aamupalasta kolmen ruokalajin illalliseen.
Bonuksena leirillä voi myös varata oman yksityisen hyvinvointivalmennustunnin Sari Kuituselle.
– Yksilötapaamisessa keskiössä on jokaisen henkilökohtainen elämäntarina ja aihe, jota haluaa siinä tarkastella. Työskentelemme aina tavoitteellisesti ja voimavarakeskeisesti. Hyvinvoinnin vahvistaminen on leirin tärkein teema kokonaisvaltaisesti, Kuitunen sanoo.

Uniikki hyvinvointivalmennus
Sari Kuitunen tarjoaa yhteistyössä Villien kanssa hyvinvointivalmennusta.
– Villien toiminnallinen Omatunti tallilla sai kylkeensä samassa yhteydessä toteutettavan valmentavan keskustelun kanssani.
– Tämä paketti, Omatunti + hyvinvointivalmennus, tarjoaa mahdollisuuden työskennellä itselle merkityksellisten aiheiden parissa ohjatun, vaikuttavan tekemisen ja valmentajan tuella purkamisen ja käsittelyn kautta.
Sari Kuitusen ratkaisukeskeisen lyhytterapian ja työnohjauksen työkaluilla voidaan pohtia elämän solmukohtia tai tavoitteita, arkea, stressiä, unelmia, – mitä tahansa, mikä on tällä hetkellä pinnalla.
– Tavoitteena on hyvinvoinnin sekä omien voimavarojen lisääminen. Samaa työskentelytapaa voi hyödyntää minkä tahansa tavoitteiden kirkastamiseksi, Kuitunen kertoo.
– Omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa. Oma hyvinvointi kannattaa laittaa tavoitteiden arvoasteikolle mahdollisimman korkealle.
– Ja se kannattaa tehdä jo tänään.

Kesän 2024 ”Voi hyvin” -leirille voi ilmoittautua netissä www.villit.net ja lisätietoa voi kysyä soittamalla tai viestimällä nuomeroon 045 611 1124 tai melina@villit.net

Wanda Dubiel lupaa Tunnetyöskentely-leirille iloa ja naurua

Näyttelijä ja mentaalinen valmentaja Wanda Dubiel ohjaa Ratsastuskeskus Villeissä kolme Tunnetyöskentely-leiriä kesällä 2023. Leirit on tarkoitettu aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita itsensä kehittämisestä. Dubiel lupaa päiviin paljon iloa ja naurua.

Reilu kymmenen vuotta sitten mentaalisen valmennuksen kesäretriitissä piti taideterapiatunnilla maalata tulevaisuudesta kuva. Wanda Dubiel maalasi Kekkolan ja hevoset. Kekkolan kartano talleineen oli Dubielille lapsuudesta tuttu paikka ja erityinen Happy Place.

Nyt hän valmistelee leirejä Kekkolan talleille – nykyiseltä nimeltä Ratsastuskeskus Villeihin – yhdessä ratsastuskeskuksen omistajan Melina Holmbergin kanssa.

– En villeimmissä kuvitelmissakaan olisi uskonut, että lapsuuden paras ystäväni (Melina Holmberg) omistaisi joskus Kekkolan tallit ja pyytäisi mua mukaan pitämään leiriä. Tässä toteutuu niin monta unelmaa, ettei pysy enää perässä, Dubiel iloitsee.

– Mä karkasin tallille heti kun osasin kävellä. Sain luvan aloittaa ratsastamisen heti kun jalat yltää satulan reunan yli.  Sitten pääsin leirille Kekkolaan, josta tuli mun Happy Place. Teini-iässä ratsastus jäi teatteriharrastuksen takia taka-alalle, mutta hevosikävä jäi.

– Aikuisena palasin tallille. Hevosikävä helpottaa vasta, kun hevonen on siinä vieressä.

Uniikkeja leirejä aikuisille

Tunnetyöskentely-leirit ovat uniikkeja leirejä aikuisille. Leirit sisältävät tunnetyöskentelyä Wanda Dubielin ohjauksessa ja harjoituksia talleilla Melina Holmbergin ja hevosten kanssa.

– Pää ajattelee, sydän tuntee, keho kokee. Leireillä huomioidaan kaikki kolme. Ryhmässä keskustellaan ja mietitään yhdessä näkökulmia tunteisiin. Toimintaa on sopivassa suhteessa puhumiseen. Työskentely on rentoa ja tapahtuu jokaisen omaa tahtoa sekä valmiuksia kunnioittaen, Wanda Dubiel sanoo

– Hevosen seurassa voimme opetella tietoisuutta ja tiedostamista, jotka ovat molemmat taitoja, joita tarvitsemme aina, kun rakennamme muutosta itsessämme.

Leirit eivät ole ratsastus- tai hevosleirejä, eikä osallistujilta odoteta minkäänlaista aiempaa kokemusta hevosista. Hevosilla on kuitenkin leireillä tärkeä rooli – ne tuovat tunnetyöskentelyyn konkretiaa ja näkökulmaa.

– Ei ole sattumaa, että kaikista eläimistä juuri hevosia käytetään menestyksekkäästi terapiatyössä. Hevonen on täysin läsnä tässä hetkessä ja suora omissa tunteissaan. Hevosen kanssa puhutusta kielestä ei juuri ole apua, ja tulemme tietoisemmaksi siitä, miten energia, tunne, aikomus ja toiminta vaikuttavat, Dubiel selittää.

Melina Holmberg on työssään sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajana ja talliyrittäjänä nähnyt, kuinka tehokas ja vaikuttava hevonen voi olla.

– Voimme oppia paljon hevoselta ja hevosen kanssa ollessamme itsestämme. Tervetuloa leirille kokemaan hevonen, Holmberg toteaa.

– Haluamme vielä korostaa, että leireillä ei ole pakko tehdä yhtään mitään. Talleilla harjoituksia voi vain katsella, tai osallistua juuri sen verran kuin itse haluaa. Ei myöskään haittaa, vaikka pelkäisi hevosta. Oikealla opastuksella voi saada kokemuksen, että pelon ei tarvitse estää meitä tekemästä asioita, Wanda Dubiel jatkaa.

Tiedossa on myös rauhallisia aamuheräämisiä, sopivasti vapaa-aikaa, saunomista ja oman valinnan mukaan muita aktiviteetteja joko talleilla tai kartanolla.

– Leirille voi ottaa vaikka oman hevosen mukaan ja napsia yksityistunteja. Villeillä on hyvät opettajat ja edistymistakuu, Holmberg hymyilee.

Majoituksesta ja herkullisista aterioista vastaa ihanan kotoisa kartano Landhaus Kekkola, joka sijaitsee aivan tallien vieressä.

– Jannen ja Manuelan hoivissa kartanolla ja heidän italialaisen kokin Marcon ruokien ääressä voi tuntea olevansa hyvän ympärillä.

Mitä leiriltä voi odottaa?

Parhaimmillaan mentaalinen valmennus antaa ihmiselle vapautta. Energiaa ei tarvitse käyttää kontrolloimiseen ja tilaa tulee uusille näkökulmille ja paremmille kokemuksille. Tunteista tulee itseymmärryksen väline.

– Uskallamme enemmän.

– Pystymme kohtaamaan paremmin niin nousut kuin laskutkin.

– Rentous ja läsnäolo lisääntyy.

– Ja mitä paremmin ymmärtää itsessä tapahtuvia asioita, sitä paremmin pystyy myös kohtaamaan muita ihmisiä ja heidän tunnereaktioitaan, sekä pitämään omista rajoista huolta, Wanda Dubiel listaa.

Dubielia on aina kiinnostanut ihminen. Se, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat.

– Itse ajoin 15 vuotta sitten itseni umpikujaan, ja minun oli pakko esittää kysymyksiä, kuka minä oikeastaan olen ja minkä pitää muuttua, jotta kokisin elämäni hyväksi. Mentaalinen valmennus antoi keinoja ja tukea vastata näihin kysymyksiin. Oivalsin, että puhuminen on tärkeää, mutta tarvitaan myös konkreettisia, toiminnallisia keinoja ja turvallisuuden sekä hyväksynnän tunnetta kohdata vaikeaksi tai pelottavaksi kokemiamme tunteita.

– Myös näyttelijän työ on mahdollistanut ihan huikean työkalupalkin tutkia ja havainnoida tunteita.

Tätä taustaa vasten Dubielin oli helppo ryhtyä syvempään tutkimustyöhön ja vähitellen opastamaan matkaan myös muita.

– Mennessäni opiskelemaan mentaalista valmennusta en koskaan ajatellut tekeväni sitä muille, mutta tänään tunteet ja niiden kanssa työskentely ovat mun supervoima, Dubiel iloitsee.

– Tervetuloa Tunnetaito-leirille! Tarjolla on uusia kokemuksia ja oivalluksia. Iloa ja nautintoa tästä upeasta paikasta. Aivoissa tapahtuvia raksahduksia uuteen asentoon. Helpotusta ja paljon naurua. Kohtaamisia ja uudenlaista yhteyttä. Toivottavasti myös uusia ystävyyksiä.

– Tiedä, vaikka tästä tulisi sinullekin se Happy Place.

 

Tunnetyöskentely-leirille voi ilmoittautua netin kautta www.villit.net -> Palvelut -> Leirit

Voidaanko mennä, no emme taida rohjeta, no jos kuitenkin!

OTAVAN MARTAT ry vietti Ratsastuskeskus Villeissä Tallitoimintapäivää 12.5.2022. Saimme tallille Martoilta postia toimintapäivän jälkeen:

”Olimme saaneet Ratsastuskeskus Villeistä kutsun Tallitoimintapäivään. Ehdotus alkoi kiehtoa jäseniämme. Niinpä rohkenimme pitää erilaisen Martta-illan ja ottaa kaverinkin mukaan.

Martat eivät siis aina kudo, parsi, paikkaa, leivo, siivoa, laita ruokaa, möyri mullassa tai muonita muita. Nyt menimme heppatallille tutustumaan ja oppimaan uutta!

Mukana oli tietty jo aiemmin heppoihin tutustuneita, mutta sitten myös niitä, joita uljaat hevoset vähän pelotti.

Isot hevoset annoimme olla rauhassa ja niitä katselimme niitä vähän kauempaa.

Ponien kanssa sen sijaan tutustuimme lähemmin. Luottamuksen poneihin sai, kun ohjaaja seisoi vierellä ja saimme harjata niitä ja letittää niiden harjaan söpöjä lettejä. Jopa allekirjoittanut arkajalkakin uskalsi lähestyä harjaamaan ponia ja letittämään harjaa.

Rohkeimmat luvan saaneena antoivat makupaloja, eli leivänkannikoita isoillekin hepoille ja kavereitahan heistä sitten tuli.

Rehtiä tallityötä, eli karsinoiden putsaustakin oli tarjolla.

Loppuhuipennus oli, kun tallin yhteydessä toimivan Villit ry:n keppariklubilaiset esittivät hienon näytöksensä. Ihanat neitokaiset keppihevosineen hyppelivät niin ketterästi kuviomuodostelmissaan. Sen jälkeen he esittelivät vielä keppihevosensa ja sitten alkoikin meille ratsastuskoulu.

Huhhuh, olipa se rankkaa, mutta niin mukavaa. Kiitos keppariklubilaiset!

Kiitos myös Ratsastuskeskus Villit ja yrittäjä Melina, että myös kerroit meille, mitä hevosyrittäjän arki oikeasti on.

Päivän päätti sitten kahvihetki tallin takkahuoneessa, jossa tietenkin vielä kertasimme Tallitoimintapäivän antia.

Olipa kaiken kaikkiaan mielenkiintoista. Suosittelemme muillekin!”

Otavan Martat ry:n puolesta, pj. Tuula Paunonen

****
Vink Vink! Ratsastuskeskus Villien ryhmäpalvelut ovat kaikille ryhmille avoimia palveluita. Kerää oma porukkasi ja varaa oma Tallitoimintapäivänne numerosta 045 783 70577/ tallin info tai 045 6111124 / Melina Holmberg. Tervetuloa tallille!

Kouluratsastaja Anna von Wendt: ”Jokaista hevosta voi ratsastaa paremmin”

SM kouluratsastaja Anna von Wendt haluaa madaltaa kynnystä tulla valmennuksiin mukaan, vaikka ei omistaisi hienoa kouluratsua. ”Valmennukseen voi tulla millainen ratsukko tahansa. Pääasia on, että haluaa oppia! Vain siten voi kehittyä.”

Kouluratsastaja Anna von Wendt sanoo, että ensin ratsukolla pitää olla perusasiat kunnossa, ennen kun aletaan tekemään temppuja.

”Haluan, että ratsastus on helppoa. Haluan opettaa erityisesti oppilailleni perusasioita. Tärkeintä, mitä olen itse oppinut, on, että jokainen hevonen voi viedä minua eteenpäin. Ja jokaista hevosta voi ratsastaa paremmin.”

Von Wendt (36) on kouluratsastaja, maanviljelijä ja monitoimiyrittäjä. Hän asuu Björkbodassa, Kemiönsaarella, avopuolisonsa esteratsastaja Joonas Orannan ja rodesiakoira Lilan kanssa.

”Pääsääntöisesti ratsastan ja yritän saada muut hommat ratsastuksen ja hevosten ympärille sopimaan. Hevosten kanssa on mielettömän upeaa tehdä töitä.”

MM kisat tavoitteena

Anna von Wendt on koulutukseltaan maatalousteknikko ja kauppatieteiden kandidaatti. Hevosihminen hänestä tuli jo pienenä.

”Olen aina ollut hevoshullu. Meillä oli harrastehevosia kotona, kun olin pieni. Pidin ratsastusleirejä kotona kaverin kanssa jo, kun olin noin 10 vanha. Vakavasti ottaen olen valmentanut ratsukoita vuodesta 2005.”

”Minusta tuli kouluratsastaja, koska pelkään hyppäämistä. Tai ainakin jos pitää hypätä korkeita esteitä. Hyppään vaihtelun vuoksi kyllä välillä.”

Taitavaksi ja menestyneeksi kouluratsastajaksi tie on ollut pitkä ja se jatkuu. Harjoitteleminen ei kilparatsastajalla lopu koskaan.

Kansainvälisen GP uran hän aloitti kaudella 2015 itsekouluttamallaan Denzelillä. Ratsastajanuransa kilpailulliset isoimmat saavutukset ovat SM kulta 2016 ja 2020. Tällä hetkellä Anna von Wendt harjoittelee MM kisoihin.

Perusasiat ensin

Anna von Wendt valmentaa työkseen ratsukota ympäri Suomea ja valmennuksissa käyvät ammattilaiset, kilpailevat ratsukot, esteratsukot ja harrastelijat. Valmentajana Anna von Wendt arvostaa perusasioita.

”Vaadin, että perusasiat ovat kunnossa, ennen kun aletaan tekemään temppuja. Haluan, että ratsastus on helppoa. Haluan siis opettaa erityisesti oppilailleni perusasioita.”

Hän korostaa, että valmennukseen voi tulla millainen ratsukko tahansa.

”Pääasia on, että haluaa oppia! Valmennukseen kannattaa tulla, että pääsee kehittymään. Myös jos on ongelmia, ne pitää vain ratkaista. Hevoset ovat aivan huikeita eläimiä, niiden kanssa työskentely on aivan mielettömän inspiroivaa ja antoisaa.”

Anna von Wendt vierailee Mikkelissä Ratsastuskeskus Villeissä satunnaisesti. Valmennukset ja klinikat tulevat myyntiin nettikauppaan (Palvelut -> Valmennukset) viimeistään noin kolme viikkoa ennen tapahtumaa.